Ihminen tulee kalliiksi

Lauantai 18.2.2012 klo 23:47

Oletteko tulleet ajatelleeksi että kun lapsi syntyy, heti alkaa hinnoittelu. Lapsi maksaa ihan liikaa vuodessa, vaipat maksavat, ruuat maksavat, lapsen äiti maksaa kun on äitiyslomalla, isä maksaa jos jää isyyslomalle, lapsen harrastukset maksavat, harrastukset maksavat, opiskelu maksaa, valmistuttuaan nuori maksaa työnantajalle, työntekijänä se ihminen maksaa aivan liikaa ja työnantajalla ei ole varaa pitää häntä, työttömänä se ihminen vasta maksaakin,  ja eläkkeelle jäädessää ihminen alkaa maksaa aivan hurjasti eikä nuoremmilla ole varaa maksaa hänen eläkkeitään, vanhus maksaa, vanhuksia on aivan liikaa, ei kunnilla ole varaa hoitaa heitä, mutta ei heitä saa kuolemaankaan päästä, kun laiminlyönnitkin maksavat.

Mitäpä jos alkaisimmekin tehdä tästä maailman onnellisimmasta ja tyytyväisimmästä  maasta onnellista ja tyytyväistä ihan oikeasti. Teksimme rahasta puhumisen kielletyksi ihan niin kuin Soini on kieltänyt itseltöään ruotsin puhumisen. Saa puhua vanhustenhoidosta mutta ei ollenkaan rahasta siinä yhteydessä. Lapsen maaikmaantulosta tuleekin iloinen asia ja iloitaan kaikesta siitä ihmeestä mitä pieni ihminen vanhemmilleen merkitsee. Vaivaa lapsesta kyllä on mutta sitä vaivaa ei hinnoitellakaan. Puhutaan oikeista asioista, siitä miten asioiden ihan oikeasti pitäisi olla, ei siitä miten pitäisi vielä enemmän säästää vanhusten hoidossa ja neuvolamenoissa ja vaipoissa ja ruokamenoissa.

Hullu maailma! Pitää luoda työpaikkoja, ihmisen pitämien töissä on aivan liian kallista, joten ihminen irtisanotaan. Ihminen on aivan liian kallis veronmaksajille. Ihmistä ei ole varaa hoitaa. vanha ihminen on ihan ylivoimainen taakka kunnalle . ja muulle perheelle.

Keitähän varten tämä maailma oikein on?

Eiköhän jo myönnetä että ihan hölmölä tämä on. Jos ajattelemme sijoittajia, teollisuudenharjoittajia, he haluavat enemmän ja enemmän tuottoa. Työntekijän on paikittava enemmän töitä, oltava nöyrä. muuten palkataan toiset työntekijät. Kyllä halvella palkalla töihintulijoita riittää. Jos ei työ miellytä ka omistakjan sana kuulu, ulos!

Mietin yhteisöllisyyttä. Olisiko meistä suomalaisista yhdessä asujiksi? Rivitaloyhtiön vanhenevat asukit alkavatkin pitää huolta naapuristaan. Koputtavat oveen jos ei postilaatikolla ole käyty aamulla. Laittavat yhdessä ruokaa. Yhteisöllisyyden pitää lähetä meistä itsestämme, meistä ihmisistä. Ei ihminen ole taakka jollei joku toinen ihminen tee hänestä taakkaa. 

Muistetaan olla mainitsematta sanaa raha ainakaan tänään. Vapauttaisiko se meidät ajattelemaan laajemmin ja luovemmin?