Suomalaisetko jäykkiä - ei Buena Vista Social Clubin konsertissa

Maanantai 5.12.2011 klo 1:07 - UL

4.12. Sibeliustalon täpötäydessä pääsalissa  on uskomaton meno ja meininki.  Buena Vista Social Club tulee lavalle. Musiikki melkein pakahduttaa salin, täyttää joka kolon. Basson syke tuntuu sydänalassani.  'Aguaje' Ramos vetopasuunan soittaja ja laulusolisti ynnä koko pumpun orkesterinjohtaja esittelee soittajansa.Legendaaria alkuperäisiä Buena Vista Social Clubin muusikkoja ja joukossa myös uusia. Esiin astuu laud-instrumentin soittaja (olisiko luuttu oikea käännös, en tiedä, kielisoitin joka tapauksessa), Barbarito Torres, alkuperäisenl Buena Vista Social Clubin jäsen hänkin soittamaan soolonumeroa. Se on menoa, eikä mikään enää pidättele suomalaista yleisöä. Osa jo seisoo ja tansii muiden kiemurrellessa musiikin tahdissa penkillään.

Huomaan kyyneleiden valuvan pitkin poskiani La Nochen bongorumpusoolon vauhdissa, Angel Terryn yhtyessä congarumpuineen huikeaan menoon. Joku pato aukeaa , uskomatonta musiikin enrgiaa. Laulajatar Idania Valdezin liikehdintä hänen tanssiessaan kuubalaisrytmien tahdissa on uskomattoman sensuellia. Jostain syystä mieleeni tulee ammoisilta ajoilta ranskalainen Josephine Baker, ehkä juuri tyypillisen tanssiasennon vuoksi. Idaniaa katsoessani ymmärrän hyvi miksi suomalaismiehet ihastuvat kuubalaisnaisiin. Hänessä on jotain hyvin kuubalaista vaikka en ole Kuubassa koskaan käynytkään. Laulaja Carlos Calunga huikeine äänineen ja energisine tanssahteluineen vie sydämeni niin kuin vie eturivissä istuvan Eijankin sydämen. Mutta sitten lavalle astuu komeaääninen, ääni on vahva ja  nuori,  81-vuotias Omara Portuondo, tunteiden tulkki. Una mujer sexy, a sexy lady, kuten hän kutsuu itseään. Quisas, quisa, quisas...

Klikkaa ja kuuntele

Palaan otsakkeeseeni että suomalaisetko muka jäykkiä. Olisittepa olleet Sibeliustalolla ja nähneet salillisen yleisöä, miehiä ja naisia, permannolta parville tanssivan kuubalaisrytmien tahdissa, hihkuva, viheltävän, huutelevan bravoota, laulavan ja taputtavan tahtia. Tuli mieleeni assosiaatio Italiasta. Juttelin Firenzessä japanilaisten kanssa. Heitä ovat italialaiset kielikoulut pullollaan. Japanilaiset rakastavat Italiaa. He tulevat sinne ennen muuta italialaisten takia koska heidän mielestään italialaiset ovat sellaisia kuin hekin haluaisivat olla - avoimia, tunteita ilmaisevia, hymyileviä ja lämpimiä ihmisiä. Niin he sanoivat. Sibeliustalolla ajattelin että me suomalaiset rakastamme sitä välittömyyttä ja tunteiden paloa ja liikehdinnän ujotelemattomuutta, joka kuubalaisita välittyy. Buena Vista Social Clubin konsertti ainakin sai minut pauloihinsa. Kiitos konsertista.