-
9.4.2012 0:29
"Ei nuoremmat jaksa palvella vanhoja ihmisiä"
Lue lisää » -
26.3.2012 1:33
Yllätysten päivä
Lue lisää » -
16.3.2012 12:20
Ripaus politiikkaa - hyppysellinen keinoja vaikuttaa
Lue lisää »
lilius.ulla@gmail.com
Käyntejä kotisivuilla:
30783 kpl
- A wonderful sunny Easter sunday. Coöd night but a sunny day.
A busy day at Kafé Kartano. Interesting talks with people. Ein bisschen Übung in der deutscher Sprache, mit nette Damen aus Berlin und gestern drei Damen aus Deutscland. And some Englisg speaking guests from Russia. And a lovely lady from Ingermanland, 94 years of age, a smiling warm person sipping her coffee and tasting the cake.
- In a couple of weeks I´ll visit Berlin. Exciting! Never been there before!
- Come and visit our Historical Museum in Lahti, the Jugend Exhibition is an experience, so much beauty and so wonderful atmosphere!
Sosiaaliset mediat ja yhteydenpidon vaikeusMaanantai 5.12.2011 klo 12:09 Itse kukin tässä ikääntyy. Ei ole kuin pari vuotta siitä kun lapset olivat pieniä, ja vain tuokio siitä kun lapsenlapset syntyivät. Nyt me isovanhemmat ja varsinkin me joilla ei ole arjessa kumppania rinnallaan ihmettelemme joka kerta ystävien kesken kahvitellessamme, minne kaikki ovat kadonneet. Alamme mekin kuulua odottajien suureen joukkoon. Ystävättäreni tapaa karaokea laulaessaan vetää usein laulun Rantamökissä, koska hänen mielestään laulun sanat ovat niin oikeaan osuvat:Siel rantamökissä istuupi hän tuo vanhus harmajapää, hän katsoo liekkien leikkeihin ja aatokset pois kiirehtää. Ovat lapset maailmaan hältä lähteneet, elon iltaa hän yksin yhä viettää keralla muistojen ... Välittäminen ja huomioiminen on tullut näistä lauluntekovaiheista lähtien aina vain vaikeammaksi, vaikka on skypet, on kommunikaattorit, on aina mukana kulkevat puhelimet ja ties mitkä. Arvoista on kyse ja pirstaloituneesta yhteiskuntarakenteesta. Ihmiset elävät murheineen ja iloineen niin erilaisia aikoja, eri rytmissä. On ensin aivan liki olemista, sitten lapsi menee parin metrin päähän ja seuraavaksi jo kulman taakse ja lopuksi aivan näkymättömiin. Nykyään on niin hienoja teorioita ja termejä: verkostoituminen, turvaverkot, lähikontaktit, yhteisöllisyys ja ties mitkä. Mutta teoria on teoriaa. Arvot ja asenteet ratkaisevat ja tietenkin se läheisyydentunne. Jos ei ole tunnetta, ei ole väliä. Ja siitä syntyy juurettomuus. Eli paluu alkuun. Me ystävien kesken pohdimme mikse esimerkiksi lapsenlapsista ei kuulu mitään. Kuinka monet puhelimet ja tietokoneet lapsenlapsilleen ovat juuri isovanhemmat hankkineet. Ystäväni totesi yhtenä päivänä: Joka kerta avatessani tietokoneen avaan ensimmäiseksi sähköpostin ja katson olisiko edes "moi, mummo" siellä odottamassa. Hän kertoi että oli naapurin kanssa luonut itselleen facebook-profiilinkin, josko se toisi hänen odottamiaan terveisiä, se kun kuuluu olevan nk sosiaalinen media. Mummoja ja vaareja kannattaa muistaa. He eivät istu rantamökissään taivaan tähtiä laskemassa yöunta odotellessaan. Heilläkin on käytössään nykyajan sosiaaliset mediat! |