Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä!

Sunnuntai 18.7.2010 klo 14:15 - UL

18.7. 2010  Etelä-Suomen Sanomat ja Helsinginsanomat

 

Kiinnostuksesta poimin tyttöjen ja poikien nimet jotka esiintyivät kasteilmoituksissa ja syntymäpäiväonnitteluissa em. lehdissä mainittuna päivänä. Nimistä huomaa että lapselle on haluttu antaa persoonallinen omaleimainen nimi. Ilahduttavaa on että ns Hollywood-nimiä ei juurikaan ole lapselle ahluttu antaa, ehkä moni nimistä periytyy isovanhemmilta. Alla olevan listan kaunein tytön nimi on mielestäni Nella. Ja poikien nimistä Sulo-Viljami, jos Roopen ja Santerin nimiä ei lasketa.

 

Tytöt:

Alisa

Emma

Iisa

Joanna

Kaisla

Maisa

Nella

Nelleonora

Nicola

Olga

Sani

Selma

Senja

Siina

Siiri

Sinna

Sofia

 

Pojat:

Aamos

Aapo

Anton

Erkko

Hermanni

Hugo-Oskari

Kaapo

Kasper

Lenni

Matias

Miska

Petter

Roope

Saarni

Santeri

Sampo

Sulo-Viljami

 

Minun lastenlasteni nimet ovat Santeri, Roope ja Mea. Kauniita nimiä kaikki kolme!

Roskien poiminta venyttää kiristäviä reisilihaksia

Lauantai 17.7.2010 klo 13:17 - UL

 

Asun viihtyisässä rivitaloyhtiössä. Talomme ovat kahden viime vuoden aikana kokeneet julkisivuremontin ja putkiremontin. Asuinkustannukset kohosivat reippaasti mutta asumisen ilme ja laatu paranivat myös. Talot ovat hyvin rauhallisella alueella ympärillä vehreyttä ja ulkoilumahdollisuuksia vaikka muille jakaa. Järvi siintelee parin sadan metrin päässä.

 

Joka päivä käyn useampaan kertaan lenkillä beagle-Pipsan. Joudun siis kuntoilemaan halusinpa tai en. Ja kyllä minä haluan. Minulla on aina hihnan kahvassa koiranjätöspussi valmiina  jätöksien korjaamiseksi.

 

Me olemme Pipsan kanssa nyt kuukauden tehneet havaintoja ihmisten suhtautumisesta roskiin. Ja kun tutkimuksemme uhkasi laajentua liian kattavaksi, supistimme sen vain taloyhtiömme alueelle ja kadun puolelle. Havainnointiaikana, reilu kuukausi, on päätyyn kertynyt yksi litran jäätelön muovipakkaus. Sen kansi seikkaili itsekseen siirtyneen pensasaidan taakse taloyhtiömme pihapiiriin. Kokoelmaan liittyin pari muovipussia, joista toinen sinnikkäästi pysytteli pensasaidan juurella oksaan takertuneena. Sittemmin roskaseurueeseen liittyi Daim-patukoiden kuoret, jäätelötötterön kansi ja suojapaperi, muutama karkkipaperi ja käärepaperi ja tyhjä tupakkarasia. Pipsan kanssa odottelimme että JOKU MUU kuin me tarttuisi asioihin ja keräisi jätteet. Mutta ei tarttunut. Toissapäivänä ja eilen sekä tänä aamuna ryhdyimme toimeen. Poimimme Pipsan kanssa kaikki roskat, veimme taloyhtiömme roska-astiaan. Nyt talojemme pääty on siisti. Nyt me Pipsan kanssa alamme uuden havainnointirupeaman ja teemme seurantatutkimuksen, havainnoimme, milloin bongaamme ensimmäiset uudet roskat.

 

Luulen että moni taloyhtiömme asukas aivan samalla tavalla kuin minä ajattelee että  kyllä se kuuluisa Joku Muu kyllästyy roskiin ja poimii ne pois. Ihminen nimeltä Joku Muu ei asu ainakaan meidän taloyhtiössämme. Viihtyisyys säilyy, kun ihminen nimeltä MINÄ ITSE tarttuu asioihin ja siistii asuinympäristöään, vaikka ei itse olisikaan sotkenut kadunvartta tai piha-aluetta.

 

Nykyään on turha ajatella edes sitä että julkiset ja yhteiset oleskelutilat siivottaisiin kaupungin taholta samalla tavalla kuin lihavina vuosina. Olemme jo huomanneet miten kadun varrella ruohokentät rehottavat ja kasvavat ja kasvavat. Sitten joskus jossain vaiheessa ne ajetaan koneella siisteiksi, sitten kun ne alkavat olla esteettinen haitta. Koneen tuhdolla istuva vain harvoin jalkautuu nostaakseen roskat maasta. Ei varmaan kuulu toimenkuvaan. Tekninen virasto on säästökuurilla sekin.

 

Nämä säästökuurit voitaisiin kääntää voitoksi edes niin että kaupunkilaiset, minut ja taloyhtiöni asukkaat, aivopestäisiin, saataisiin infottua niin että viihtyisyys ja siisteys ei ole Jonkun Muun asia. Lapset laittaisivat äitinsä riemuksi karkkipaperit housuntaskuihin kotiin kuljetettavaksi. Ja että roskan voi siinä autolle mennessä ja roskakatoksen samalla ohittaessa poimia ja poiketa sinne katokseen, viedä pois yleisilmettä ja viihtyisyyttä häiritsemästä.

 

Sitä paitsi kumartaminen ja polvien notkistaminen on hyvä liike. Venyttää sopivasti kiristäviä reisilihaksia ja – opettaa nöyryyttä!