Stadsdirektören talar svenska!

Tiistai 29.6.2010 klo 19:12 - UL

Juuri nyt on harva se päivä Etelä-Suomen Sanomien mielipidesivulla ollut kipakoita kirjoituksia ruotsin kieltä vastaan. Ruotsin kieli on vähän kuin koirankakka, tasaisesti toistuva suomalaisen kiukunkohde. Hassua!

Minua pakkaa hymyilyttämään, kun samanaikaisesti luen, tänään viimeksi, lehdestä ihastelua uuden pääministerimme Mari Kiviniemen ruotsin kielen hallitsemista kohtaan. Hänhän piipahti Ruotsissa tapaamassa Ruotsin pääministeriä.

Tuonpa korteni keoon näin blogin muodossa.Olen näet elämäntyöni tehnyt sekä em. kielen opettajana että ruotsin kielen oppikirjojen tekijänä. Vuosine varrella olen käynyt aiheesta keskusteluja. Ollessani ruotsinopettajien puheenjohtajana lyhyen aikaa, 1990-luvun alussa silloinkin käytiin tiukkaa keskustelua aiheesta. Oli lanseerattu uusi oppiainekin nimeltä pakkoruotsi, jolla nimellä ainetta yhä kutsutaan. Helsingin Sanomien toimittaja soitti ja pommitti kysymyksillään yrittäen saada minut vastaamaan että ruotsin kieli vapaaehtoiseksi. Piste. Silloin taklasin aiheen vetoamalla ruotsin kielen suullisen kielitaidon puolesta. Sanoin että asenteet kieltä kohtaan muuttuisivat, jos pystyisimme kouluissa opettamaan tehokkaammin puhuttua kieltä, mutta totesin että ei onnistu käytettävissä olevalla tuntimäärällä eikä niin kauan kuin ylioppilaskoe voimakkaasti kirjallisine painotuksineen on olemassa. On harjoiteltava yo-kokeen mukaista tuottamista. Olisin halunnut sanoa että niin kauan kuin ruotsin kieli on pakollisena yo-tutkinnon osana. 

Olen edelleen sitä mieltä että ruotsin kielessä pitäisi suomalaisen lukiolaisen saada nimenomaan suullinen valmius. Silloin pakollisuuuskaan ei tuntuisi pakolta. Maailma on muuttunut niin paljon että ruotsin kielen asemaakin pitää voida tarkastella uudelleen. Pakollisuusa voisi olla johdatuskurssi. Ja sitten alkaisi vapaaehtoisuus. Pakko on näet ankara isäntä ja toimii hyvääkin asiaa vastaan. Vapaaehtoisena valinnaisena kielenä muiden valinnaisten kielten joukossa hyvät kieltenopettajat voisivat tehdä ihmeitä tunneillaan ja kasvattaa ruotsin kieleen avoimesti suhtautuvan kieltä sujuvasti puhuvan joukon suomalaisia. Ei nyt sentään kokonaan luovuteta pohjoismaista kanssakäymistä suomenruotsalaisille!

Tänään olin Lahden kaupungintalolla Novu-seminaarissa. Novu-viikon viralliseksi kieleksi oli sovittu englannin kieli. Ohjelmavihko oli pelkästään englanniksi. Kyse on pohjoismaalaisten Lahden ystävyyskaupunkien nuorten vuotuisesta tapaamisesta, Seminaari oli suunnattu heidän mukanaan tulleille poliitikoille ja luottamushenkilöille. Tilaisuuden aloitti Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, toivottaen vieraat tervetulleiksi ruotsiksi ja sitten kysyen pitääkö hän esityksensä englanniksi vai ruotsiksi. Kuulijat toivoivat yhteen ääneen - på svenska. Ja sitten Jyrki Myllyvirta piti ilman papereita sujuvan esityksen - på svenska! 

Vilken positiv överraskning! Olin iloisesti yllättynyt ja ylpeä kaupunkimme kielitaitoisesta kipparista.