Seniorikuluttajat tulevat!

Sunnuntai 14.3.2010 klo 0:59 - UL

 

Seniorikuluttajat tulevat!

 

Jos ei vanhene, kuolee, sanoo tohtori Maria Suokannas Aalto-yliopistosta. Kun netistä tutkin vähän Etelä-Suomen Sanomissa olleen jutun innoittamana, kuka tämä tohtorisnainen oikein on, huomasin hänen kertomansa anekdootin naisen ja miehen kohtaamisesta. Mies sanoo naiselle: - Näytät vanhalta tänään. Nainen vastaa: - Kiitos.

Aiemmin historiassahan vanheneminen on ollut hieno asia. Ihmiset ovat jopa tekeytyneet vanhemmiksi, laittaneet harmaat peruukit päähän. Aikoinaan vanheneminen tarkoitti yleensä sitä, että on valtaa, viisautta ja kenties myös rahaa. 

 

Maria Suokannas on väitellyt Ruotsalaisesta kauppakorkeakoulusta aiheesta seniorikuluttajat ja huomannut, että suomalaisia yrityksille ei ole olemassa sellaista kohderyhmää kuin senioriasiakkaat, ei ole panostusta ikääntyneisiin kuluttajiin. Mutta kannattaisi olla. Tilastokeskuksen tutkimus todistaa että vaikka eläkkeet pienenevät kuin pyy maailmanlopun edessä, silti on paljon eläkeläisiä joilla jää ylimääräistä rahaa ”humputteluun”. Ja jos milloin, niin nyt ikääntyneenä se on käytettävä, ei enää sukanvarteen säästettävä.  Kahvilat ja muutkin yritykset yleensä pelkäävät seniorileimaa, muuten ei voi ymmärtää haluttomuutta suunnata palveluja yli 44-vuotiaille. Mari Suokannas määrittelee seniorikuluttajan alaikärajaksi 44 vuotta!

 

Biologinen ikä ja kuluttaminen ei ole enää nykypäivänä yksi ja sama asia. Sen me jokainen tiedämme. Niinistökin kuusikymppisenä vielä rullaluistelee. Tuttavani, lähes seitsenkymppinen, vaihtoi juuri moottoripyöränsä uuteen ensi kesää silmällä pitäen. Toinen seniori osti saksofonin ja aloitti soittotunneilla käymisen ja hiljakkoin eläkkeelle jäänyt työtoverini ottaa laulutunteja ja juuri kuulin ikätoverini aloittaneen sambakoulussa. Niin, ja minä suoritin Oriveden opiston luovan kirjoittamisen kurssin. Tämä kaikkihan on kuluttamista, tarjolla olevien tuotteiden ja palveluiden ostamista.

 

Miksi iästä on tullut ongelma ja miksi ikään suhtaudutaan kavahtaen? Minulle ainakin tulee tunne että ikääntymisen käsittely ongelmana on veruke jolla haetaan oikeutusta huonoa omaatuntoa aiheuttaville toimenpiteille. Suomessa ja myös muualla Euroopassa puhutaan yleisesti että kohta kaikkialla on vain vanhuksia tukkeena ja että nuoremmat joutuvat liemeen senioreiden eläkkeiden takia. Hirveää syyllistämistä. Mutta eihän, saamari soikoon, vanhuus ole mörkö tai uhka. Tai paha asia, se ei ole sairaus. Se on luonnon kiertokulkua niin kuin kaikki ikävaiheet.

 

Kävin eilen Lidlissä ja ajattelin ostaa kosteusvoidetta. Kääntelin tuubia, jonka kyljessä luki anti-wrinkle eli ryppyjä vastaan. Panin tuubin takaisin hyllylle ja ajattelin että apteekin perusvoide saa kelvata, koska se ei taistele ryppyjä vaan vain ihon kuivuutta vastaan! Kosmetiikassa aletaan kalastella meidän ikääntyvien huomiota. Lähtökohtana on että ikinuoruus on juttu jota seniorinkin on tavoiteltava ja nyt siis on ryhdyttävä taisteluun ikääntymistä vastaan. Ikinuoruus vastaan väistämätön vanheneminen. Sotaisaa puuhaa! Taistelu joka hävitään vaikka tohtori Nordström harjoittaisi kauneuskirurgiaansa yötä päivää lomia pitämättä. Rypyt eivät ole ainoa ikääntymisen merkki! Mutta Anti age eli ikää vastaan on jo tekstinä monen purtilon kyljessä. Maria Suokannas mainitsee myös Lumenen, suomalaisen kauneustuotteen, nimeltä Time Freeze (Ajan pysäyttäminen tai jäädyttäminen).

 

Seniorit ovat muidenkin tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä kuin kosmetiikan. Väitän että viiden vuoden sisällä monet pienyrittäjät suuntaavat palvelunsa juuri seniorikuluttajille. Emme me seniorit kulje vain kahvitarjouksia etsimässä. Ja entäs sitten! Monet meistä joutuvat miettimään mihin rajansa panevat. Mutta senioreita ja eläkeläisiä on Suomessa puolitoista miljoonaa.  Ja me elämme, liikumme ja kulutamme. Käymme kahvilla, syömässä, elokuvissa, konserteissa, matkoilla, jumppaamassa. Juttelin yhden bussiyrittäjän kanssa, hän totesi että jos eivät eläkeläiset matkustaisi hänen busseillaan teatteriin, Kannakselle, ostosreissuille Viipuriin, kylpylöihin Pärnuun, Ideaparkkiin, Ikeaan, hän joutuisi panemaan lapun luukulle. Naapurissa käyvän yksityisen kotisiivousfirman omistaja avoimesti kiittää aktiivisuutta jolla moni seniorikansalainen käyttää hänen palvelujaan. Jotkut ravintolat ovat oivaltaneet seisovaa pöytää tarjotessaan että työssäkäyvien ruokatuntien jälkeen kannattaa houkutella senioreitakin ruokapöytään.

 

Harmaa tulee olemaan vielä muotia! Ikääntyminen tuo mukanaan uusia oivalluksia, uutta innovaatioita, toisenlaisia kuluttajia. Ei viitsitä enää taistella ikää vastaan, otetaan se vastaan asiana joka kuuluu elämään. Sen on muuten jo yksi kosmetiikkafirma jo huomannut ja sen tuotteiden kyljessä lukeekin pro age eli iän puolesta!

 

(Blogi pohjautuu osaksi tohtori Maria Suokannaksesta tehtyyn artikkeliin ESS:ssä 13.3.2010)