Vaaleista ja ehdokkaista

On tämä politiikka mielenkiintoista ja kummallista. Sen olen jo monta kertaa joutunut toteamaan, kun olen kuntavaalien yllätyksestä, varavaltuutetuksi valituksi tulemisesta lähtien pakostakin havainnoinnut - eri puolilta eri yhteyksissä

Ensin  hyvät "uutiset". Mielenkiintoista ja antoisaa on ollut huomata että kuntavaalien tuloksena valtuustoon valittiin Lahdessa monia todella hyviä tyyppejä, jotka hyvin rehellisesti asioista selvää ottaen pyrkivät paneutumaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen. En ryhdy nimiä luettelemaan mutta olen todella imponeerattu erään kokoomuslaisen nuoren naisvaltuutetun toiminnasta. Selvästi omilla aivoilla ajatteleva, selkeäsanainen ja innostunut. Sitten on useampikin nuori miesvaltuutettu vasemmalla. Heillä on tietoa ja heillä on taitoa. Minulla oli ilo työskennellä samassa ryhmässä yhden heistä vetäessä ryhmätyötä strageiaseminaarissa Laajavuoressa. Mikä historian tietämys, nimenomaan paikallisen, Lahden historian, ja mikä ihmisen kunnioitus ja kyky kuunnella. Hyvä puheenjohtaja. Eli tällä haluan sanoa, itse kun liikun varsin löysästi tällä oikea-vasen-akselilla enkä halua leimautua perinteisiin puolueasetelmiin vaikka se voisi olla hyödyllistä. Tämä asenteeni kai minusta tekeekin enempi kuuntelijan ja tarkkailijan monessa tilanteessa. Mutta kuuntelu on poliitikon taidoista yhteistyökyvyn ja yleisen hyvä oivaltamisen ohella yksi tärkeimpiä. Eli sen verran poliitikkoa minusta löytyy. 

Sitten huonot "uutiset". Kuntavaaleissa niin kuin kaikissa vaaleissa valtuustoon tulee puolueen ja ehdokkaan äänimäärästä riippuen myös henkilöitä, joiden parempi paikka ehdottamasti olisi jossain muualla. Minua ainakaan ei viehätä yhtään tämä julkkisten ja  erikoisten ja eettiseltä toiminnaltaan arveluttavien persoonallisuuksien mukaan haaliminen ehdokaslistoille. On selvä että kadunmies tai -nainen joka ei paljon politiikasta perusta mutta päättää kuitenkin äänestää, antaa äänensä N.N:lle koska "se laulaa niin hyvin ja on niin hyvännäköinen" tai "se on hyvä urheilija, vaikuttaa ihan jees ihmiseltä". Monissa valtuustoissahan on myös maahanmuuttotaustaisia henkilöitä. Joidenkin kohdalla, varsinkin jos tulevat jonkinlaisesta julkkiskiintiöstä, tietämys yhteiskunnallisten asioiden merkityksestä, termeistä ja muusta saattaa olla puutteellinen. Ja tässä nousee tärkeäski tekijäksi puutteellinen kielitaito, joka saattaa olla melko pinnallinen jokapäivisen elämän  puheilmaisun tasolla. Olen miettinyt että miten sujuu monimutkaisia asioita käsittelevien asiakirjojen lukeminen tai omien kannanottojen muotoilu, jos kielitaitoa ei ole. Silloinhan asioiden hoito helposti menee niin että puoluekaveri sanoo että  "sun pitää olla tätä mieltä". Eli puoluekaverilla on käytössään kaksi kertaa oma mielipide. Ei sellainen ole kovin luottamusta herättävää demokraattista päättämistä.

Minusta oikeiden vastuuntuntoisten poliitikkojen pitäisi mennä itseensä ja lähteä avoimeen keskusteluun siitä, miksi kuntalaiset eivät innostu kunnallispolitiikasta ja miksi valtakunnallisella tasolla kiinnostus politiikkaan on rapautunut. Varattava Ylen TV 2 oikein ajan kanssa keskusteluihin, kiinnostaviin väittelyihin, informaatioon ja ties mihin filosofisiin pohdintoihin politiikan moraalista ja eettisistä arvoista ja miten niitä valvotaan. Jos politiikastakin tulee Idols-kilpailu tai Tanssii tähtien kanssa-kilpailu, äänestäjät suhtautvat äänestämiseenkin kuin em kilpailuihin: Kyllä joku muu äänestää. Tai höpö höpö, äänestäköön ne joita tuollainen pelleily kiinnostaa. Tai jos mepit kikkailevat businessluokan lentolippuja mutta lentävä turistiluokaasa ja pistävät rahallisen erotuksen omiin taskuihinsa, se ei ole kovin kunniakasta. Tai että jos valtuustossa on joku sellainen istunto tai seminaari josta ei makseta kokouspalkkiota, sinne ei tulekaan valtuutettuja kuin kourallinen ja loput ovat virkamiehiä. Tai... Valta on vastuuta. Se on eettisesti kestävää tai se murenee.

Nyt on tulossa EU-vaalit, ihan kohta. Ehdokaslistat on laadittu. Ja kun niitä katsoo, ihan laidasta laitaan, puolueesta riippumatta, voi todeta että tuskaa on ollut saada jengi kasaan. Itsekin olen ehdolla. Pienen puolueen, olemassaolostaan taistelevan puolueen listoilla. Meillä on monta hyvää ehdokasta. Olen mukana siksi että uskon pärjääväni jopa EU-parlamentissa yhtenä Suomen 13 mepistä, enkä pidä ihan huonona sitä että kilpailen äänistä yhdessä Jani Sievisen kanssa, koska vaikka hän on urheilija, hän on varsin fiksu, ajatteleva ja esiintymiskykyinen suomalainen. Tiedän että Eurooppa ja Suomi ikääntyy ja minä ikäännyn, mutta väitän että juuri minä olen muodissa ja minun miljoonat ikätoverinikautta EU:n ihmettelevät että miksi eilen olin yhteiskunnalle niin tärkeäö ja minun mielipiteitäni kuunneltiin ja nyt tänään olenkin uhka ja riesa, kehityksen este. Minu hoitamiseeni uppoaa rahaa, on tullut priorisointilistojen aika ja minut meinataan priorisoida jonon hännille. Vaikka minä ja me ikääntyvät, eläkkeellä olevat, olemme edelleen taitavia ja tietäviä ja minäkin olen ollut rakentamassa oikeudenmukaista, minun lapsilleni hyvää yhteiskuntaa.Niin kuin minua edeltävät ikäpolvet, kekkoset ja fagerholmit ja koivistot ja muut.  

Onneksi meillä ei olla ihan samassa tilanteessa kuin Berlusconin Italiassa jossa Berlusconin on väitetty poimineen puolueensa EU-parlamenttivaalien listoille entisen Miss Italia -kilpailijan, maan Big Brother -voittajan, saippuasarjan tähden ja alusvaatemallin. Todellista EU-asioiden asiantuntemusta!  Berlusconin vakioresepti on ainan syyttää vasemmistolehtiä valehtelemisesta. Mutta totuus on että loppujen lopuksi ehdokaslistalla jäljellä oli vain yksi ex-missi. Italiassa ihmiset suhtautuvat politiikkaan vähän kuin sirkushuveiden. Berslusconi voi menestyä Italiassa juuri sen takia että hän on niin ulkokultainen ja julkea. Älymystö on raivoissaan hänelle ja tavallinen kansa hymyilee ja naureskelee mutta silti äänestää häntä. EU-politiikka on italiaisille kaukainen asia ja he eivät missään nimessä halua oman hallituksensa päämieheksi niin tylsää virkamiestä kuin miksi he EU-poliitikko Prodin kokivat. Eli kovin ovat huterassa vakavasti otettavat sisältökysymykset muuallakin kuin meillä näissä vaaleissa.

EU-vaaleissa ehdolla olevilta vaaditaan ainakin kielitaitoa. Moni ehdokkaista väittää että ei tarvita, kun kaikki EU-sääntöjen mukaan tulkataan. Ei tulkata joka tilanteessa, käytävillä on puhuttava ihmisten kanssa, on löydyttävä joku yhteinen kieli, suomi ei riitä, oli se vaikka latina. Minusta EU-vaalit ovat vakavasti otettavat vaalit, mutta eikö voisi olla niin että ei niin verissä päin täytettäisi ehdokaslistoja vaan panataisiin ehdolle muutama hyvä tyyppi, joiden näkemykset ja taito kantaisivat ja heidät olisi hyvä lähettää Brysseliin, ja - mikä hullutus - välillä Strassbourgiin. Kyllä Suomesta eri puolueista 13 persoonaa joilla on arvovaltaa ja karismaa löytyy. Kun ajattelemme että parlamentissa on 740 edustajaa, on aivan selvä että sellaisessa joukossa ei pärjää jos on liian vaatimaton ja joshenkilökohtainen säteily on nolla. Siksi Alexander Stubb on ollut varmasti sellainen meppi, joka on jäänyt mieliin jopa 740 edustajankin koolla ollessa. Tietysti työtä voi tehdä sammutetuin lyhdyinkin pienemmissä aatesuunnan mukaisissa ryhmissä, käydä kesksuteluja kansalaisjärjestöjen kanssa ja kautta ja ottaa pieniä näyttäviä irtiottoja kotimaan lehdistössä. 

Olen joskus miettinyt sitä että sellaiset henkilöt kuin Ahtisaari, Palme, Alva Myrdal - kauheaa, nyt ei tulekaan mieleen muita naisia kuin tuo Alva-eivät ole sattumalta poliittisia henkilöitä, joita aina vain arvostetaan kansainvälisestikin. Heissä on tai on ollut särmää, sisäistä paloa, uskoa ja toivoa. Karismaa.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Nyt kun politiikan arvostaminen on samalla tasolla kuin iltapäivälehtien lööpit ja erilaiset julkkikseksi- hinnalla- millä -hyvänsä-kisat on aika vakuuttaa osaamisella, tietämisellä ja rehellisyydellä. Se on vain vähän vaikeaa kun tiedotusvälineissä ei pääse läpi juuri muut kuin aina vain samat kasvot samoinen hassutuksineen. Demokratian vahvuus olisi parhaimmillaan  sitä että se pystyisi korjaamaan epäkohdat. Mutta demokratiaakin äänestystilanteissa voi manipuloida, jos ehdokkaat tai edustajat ovat niin pihalla että ne jotka tietävät miten asioita voi masinoida, ottavat vallan ja se ei aina ole hyvä se. Onneksi kuitenkin joukossa on paljon eettisesti kestäviä ja taitavia.